Radanvarressa alimmat tulot
Olen tässä lehdessä haikaillut Järvenpään maltillisen asukasmäärän kasvun perään. Keskustelu aiheesta on virinnyt myös Keravalla ja Tuusulassa.
Kasvun tiimellyksessä olen ihmetellyt Järvenpään, Keravan ja Tuusulan asukkaiden tuloveron eritahtista kehitystä. Vuonna 2012 näissä kolmessa kunnassa keskimääräinen kuntavero oli 3582 euroa/asukas. Sitten Tuusula alkoi tehdä eroa naapureihinsa. Vuonna 2020 Tuusulan kunnan kassaan kilahti tuloveroa asukasta kohti jo 4477, Järvenpäässä 4115 ja Keravalla 3920 euroa.
Vastaavana aikana Järvenpään asukasluku lisääntyi 5591, Keravan 2630 ja Tuusulan ainoastaan 852 hengellä.
Tuusulan asukaskohtaisten tuloverojen hyvä kehittyminen selittynee osaksi erittäin maltillisella väestönkasvulla kaudella 2012-20. Tätä oletusta tukee vuoden 2021 lukemat, jolloin Tuusulan asukasluku kasvoi 939 hengellä ja asukaskohtainen kuntavero 19,50 prosentin kuntaverolla laski edellisestä vuodesta 44 eurolla 4433 euroon. Joko Hyrylän tiivistyminen näkyy tilastossa?
Järvenpään asukasluku kasvoi viime vuonna 771 ja Keravan 123 hengellä. Järvenpään asukaskohtainen tulovero petraantui veroprosentin (20,25) noston ansiosta 185 eurolla 4300 euroon ja Keravan 21 eurolla 3941 euroon.
Kerava on jäänyt asukaskohtaisessa tuloverokertymässään naapureistaan mm. kolmikon alhaisimman veroprosentin (19,25) vuoksi. Muita tekijöitä lienevät naapureistaan poikkeava asukasrakenne sekä radanvarsikunnan kerrostalovaltaisuus.
Viitteitä siihen antaa oheinen taulukko, jossa on postinumeroalueittain Järvenpään, Keravan ja Tuusulan asukkaiden käytettävissä olevien tulojen mediaani (keskimmäinen arvo), asukkaiden määrä, osuus kunnan asukasmäärästä ja asukkaiden keski-iät.
Tuloiltaan kymmenen alhaisimman joukkoon kuuluvat Keravan postinumeroalueet (78,9 % väestöstä) Pihkaniittyä lukuun ottamatta. Kuuden tuloiltaan alimman alueen joukossa ovat Alikerava, Keravan keskus ja Savio. Lähes 2/3 keravalaisista asuu näillä alueilla.
Järvenpäässäkin radan tuntumassa on kolme tuloiltaan 10 alimman joukkoon kuuluvaa postinumeroaluetta. Niillä asuu 60,8 % kuntalaisista. Järvenpään pientalovaltaisilla alueilla asuu hyvätuloisempaa ja nuorempaa väestöä.
Tuusulan postinumeroalueista kolme sijoittuu alimpaan kymmenikköön, mutta niillä asuu vain 21,5 % kunnan asukkaista. Väkirikkaimmat postinumeroalueet sijoittuvat tuloiltaan tilaston keskikastiin. Parhaassa kymmenikössä on kuusi aluetta, joilla väestöstä 17,5 %.
Tuusulassa laaja pinta-ala antaa mahdollisuuden pientalotonttien tarjontaan ja parempien verotulojen saamiseen. Kerava ja Järvenpää tiivistävät radanvartta korkeuksiin joutuen tyytymään alempiin asukaskohtaisiin tuloverokertymiin. Pärjätäkseen verokertymissä Järvenpää on joutunut käyttämään veroprosenttipiristystä.
MAL-sopimuksessa kunnat ovat sitoutuneet hurjaan asuntotuotantoon. Vääjäämättä herää kysymys, onko nykyinen tiivistämisen ripeä tahti kokonaistaloudellisesti kunnan edun mukaista?
Esko Lappalainen
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
kaupunkikehityslautakunnan jäsen