Kaupunginvaltuusto 12.12.2022
Järvenpään keskustan valtuustoryhmä kiittää valtuustoa laajasta strategiaan liittyvästä keskustelusta. Vaaliohjelmassamme painotimme erityisesti kaupungin hallittua kasvua. Tämän vuoksi ryhmäämme erityisesti kiinnosti väestönkasvutavoitteen asettaminen, jonka pohtimiselle valtuustoseminaarissamme oli varattu kiitettävästi aikaa. Siksi keskityn mittareissa siihen ja siihen liittyviin talousvaikutuksiin, koska talouden hallinta on ykkösprioriteettimme.
Mielestämme hallittu ja kestävä kasvu saavutetaan matalammalla kasvulla ja varautumalla myös kasvun aiheuttamiin kustannuksiin. Esimerkiksi varautumalla vieraskielisen väestön lisääntymiseen, mikä Järvenpäässä on nykyään noin 8 % vuodessa.
Valtuustokeskustelujen aikana on käynyt selväksi se, että valtuusto ei ole kasvuprosentin määrittämisessä ”kuskin paikalla” vaan kasvuprosentin valitettavasti määrittää kaupungin tulojen ja menojen välisen aukon täyttämiseen tarvittavat maanmyyntitulot. Varakas Kauniainen tavoittelee 0,75 prosentin eli noin 80 asukkaan kasvua. Mutta siellä kaupunkikonsernin aikaisempien vuosien ylijäämä onkin 4938 €/asukas ja velkamäärä 2203 €/asukas.
Mutta onko väestönkasvun keskimääräinen 1,8 % kasvu realistinen vuoteen 2030 saakka? Vuoden 2000 jälkeen tuo taso on ylitetty kahdesti, vuonna 2017 2,5 % ja vuonna 2018 2,0 %. Kuluvan vuoden kolmannen kvartaalin väestönkasvu oli 64 ja lokakuu kahdeksan henkeä miinuksella eli 10 kuukauden väkiluvun muutos 0,8 %. Kun vielä rakentamisessa näyttää tulevan taantuma lähivuosina, on 1,8 % saavuttaminen vaikeaa, vaikka maanmyyntituloja kipeästi kaivattaisiinkin.
Keskustan mielestä asukasluvun kasvattamisessa on huomioitava myös asumisalueiden viihtyvyys. Jossakin vaiheessa voi tulla muutos ja muuttoautot suuntaavat Järvenpään sijasta johonkin naapurikuntaan.
Talouttamme vahvistavia yksityisten työpaikkojen ja kasvavien yritysten määrän kasvattamistavoitteita Keskustan valtuustoryhmä tukee lämpimästi. Pitkän tähtäimen tavoitteena täytyy edelleen pitää suuren kalan saamista kaupunkiin. Paras kala olisi työvoimavaltainen, hyvää tulosta tekevä ja pelkästään Järvenpäässä toimiva yritys kuten Sinebrychoff Keravalla. Akuuttia taloustilannettamme sekään ei yhteisöveroillaan helpottaisi, vaikka sijoittumispäätös tulisi tänään.
Kaupungin verotuloissa viime ja tämä vuosi ovat olleet hyvät. Viimeisen kymmenen vuoden aikana väestönkasvumme on ollut keskimäärin 1,5 %. Verotulojen keskimääräinen kasvu on ollut 3,5 %. Tämän keskiarvoprosentin laskennassa on käytetty viime vuoden oikaistua verotulojen kasvuprosenttia, mutta kauteen sisältyvää vuoden 2014 0,75 %-yksikön tuloveron ja kiinteistöveron nostoa ei.
Verotulojemme rakenne on kunnallisveropainotteinen, sillä viime vuonna 89 % tuli siitä, 7,7 % kiinteistöveroista ja 3,3 % yhteisöveroista. Mainittakoon, että yhteisöverotulomme oli noin kaksi miljoonaa aikaisempien vuosien tasoa korkeampi.
Em. luvuista päätellen verotulojen kasvutavoite 2026 ka. 4,3 % on rakennettu asukasluvun ja kunnallisverotulojen voimakkaan kasvun varaan. Olen omissa laskelmissani todennut väestönkasvun kasvattavan kunnallisveropohjaa heikommin kerrostalovaltaisessa radanvarressa kuin pientalovaltaisella alueella.
Taseeseemme kertynyt ylijäämämme on, kuten tiedämme, ohut. Reipas verotulojen kasvattaminen olisi sen vahvistamiseksi tervetullut, mutta kestävä ja hallittu kasvu tarvitsisi aisaparikseen hillittyä toimintamenojen kasvua. Kun toimintamenojen kasvulle ei ole asetettu tavoitetta, on hallitun ja kestävän kasvun tavoite ontuva.
Lainamäärän kasvu vuoteen 2026 toteutunee, mutta lainamäärän kääntyminen laskuun vuoden 2026 jälkeen lienee utopiaa, sillä trendinomainen lainamäärän laskeva kehitys on vielä näkemättä.
Yhteenvetona edellisistä Keskustan valtuustoryhmä pelkää, että verotulojen kasvutavoite 2026 4,3 % on savijaloille rakennettu, kun alla on verotulojen kovan kasvun vuodet 2021 ja 2022. Jos näin on, murenee pohja niin taseeseen kertyneen ylijäämän kasvattamisen kuin velkamäärämme kääntämisestä laskuun.
Toivottavasti olemme pelkoinemme väärässä.
| Asukkaat | Kveropohja | Maksuunpantu kvero | Kvero/asukas | Pientalojen osuus | ||||||
| Järvenpää | 45226 | 1 | 969 480 580 | 1 | 196 319 818 | 1 | 4341 | 1 | 50,6 | 1 |
| Kerava | 37232 | 0,82 | 772 927 895 | 0,80 | 148 788 620 | 0,76 | 3996 | 0,92 | 35,2 | 0,70 |
| Tuusula | 39718 | 0,88 | 908 375 195 | 0,94 | 179 404 101 | 0,91 | 4517 | 1,04 | 68,5 | 1,35 |
| Hyvinkää | 46 880 | 1,04 | 963 212 289 | 0,99 | 195 050 489 | 0,99 | 4161 | 0,96 | 45,7 | 0,90 |
Väestön ennakkotiedot Q 1-3/2022, lisäys 388 asukasta, 0,9 %
Lokakuu 45 606, lokakuussa -8