Järvenpään muuttovirralla uusi uoma
Nea Karenius kirjoittaa (K-U 8.1.2025) Järvenpään väestönkasvusta otsikolla ”Kasvu on etuoikeus”. Jatkan keskustelua, sillä väestönkasvun ja sen tuomien hedelmien etsiminen on kiinnostanut minua pitkään ja olen asiaa monista näkökulmista tutkinut.
Keskustan valtuustoryhmä on pitänyt noin yhden prosentin väestönkasvua kaupungin talouden kannalta optimaalisena ja hallittavana.
Järvenpään kaupunginvaltuusto 12.12.2022 asetti vuoteen 2030 ulottuvalle kaudelle väestönkasvutavoitteekseen huikean 1,8 %.
Arvioin korkeaa kasvuprosenttia valtuustopuheessani: ” Valtuustokeskustelujen aikana on käynyt selväksi se, että valtuusto ei ole kasvuprosentin määrittämisessä ”kuskin paikalla”, vaan kasvuprosentin valitettavasti määrittää kaupungin tulojen ja menojen välisen aukon täyttämiseen tarvittavat maanmyyntitulot.”
Samassa puheessani ennustin rakentamis- ja asuntokauppamarkkinoiden hyytyvän: ”Kun vielä rakentamisessa näyttää tulevan taantuma lähivuosina, on 1,8 % saavuttaminen vaikeaa, vaikka maanmyyntituloja kipeästi kaivattaisiinkin.”
Valitettavasti arvioni rakentamisen taantumasta toteutui pahemmin kuin tuolloin oletin. Rakentamisen ohella taantuma on syväjäädyttänyt asuntokaupankin.
Viime vuonna muuttovirta Järvenpäähän ehtyi vuolaasta virrasta pieneksi puroksi, kun tammi-marraskuun väestönkasvuprosentti oli 0,82 %. Luku poikkeaa Nea Kareniuksen mainitsemasta yhdeksän kuukauden kasvuprosentista 0,6, koska elo- ja syyskuussa Järvenpää perinteisesti kärsii muuttotappiota opiskelijoiden muuttaessa uusille opiskelupaikkakunnilleen.
Järvenpään tulevien vuosien väestönkasvu tulee jäämään alle valtuuston päättämän 1,8 % tavoitetason, sillä vapaana olevat omistus- ja vuokra-asuinhuoneistot eivät vaan täyty, vaikka vuokralaisille tarjotaan merkittäviä taloudellisia täkyjä. Omaa karua kieltään radanvarren ankeasta vuokra-asuntotilanteesta kertoo keravalaisen vuokrataloyhtiön lupaama 500 euron vinkkipalkkio vuokrasopimukseen johtavasta vuokralaisvinkistä.
Järvenpään muuttovetovoima on kahden viimeisimmän vuoden aikana kokenut mullistuksen. Vuonna 2023 maahanmuutto Järvenpäähän lisääntyi, lähinnä ukrainalaisten ansiosta, usealla sadalla hengellä aiemmin totutusta.
Timo Aron julkaisema tilasto 25 eniten muuttovoittoa saaneen kunnan kärjestä (kausi joulukuu 2023-marraskuu 2024) kertoo maahanmuuton Järvenpäähän jatkuneen voimakkaana. 461 asukkaan nettomaahanmuutollaan Järvenpää sijoittui nettomaahanmuuttotilastossa sijalle 20. Väestön muuttovirta Järvenpäähän näyttää hakeneen uuden uoman.
Kuntien välisessä nettomuutossa Järvenpää on muuttotappiokunta, sillä laskelmieni mukaan jaksolla 12/2023–11/2024 Järvenpää kärsi 63 asukkaan muuttotappion.
Kokonaisnettomuutossa Järvenpää ei ole 25 kunnan listalla. Tuusula on ainoana Keski-Uudenmaan kunnista listalla sijalla 11 hurjalla 1068 asukkaan lisäyksellään. Lisäyksestä kuntien välinen muutto toi 925 ja maahanmuutto 143 asukasta.
Vielä lainaus valtuustopuheestani 12.12.2022: ”Keskustan mielestä asukasluvun kasvattamisessa on huomioitava myös asumisalueiden viihtyvyys. Jossakin vaiheessa voi tulla muutos ja muuttoautot suuntaavat Järvenpään sijasta johonkin naapurikuntaan.”
Esko Lappalainen
kaupunginvaltuutettu ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen (kesk.)
Järvenpää