Analyysiä seurakuntien jäsenmäärien muutoksista

K-U 25.1.2020 uutisoi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien jäsenmäärien muutoksista vuonna 2019. Tuusulan naapureitaan suurempi jäsenmäärän vähennys ja Keravan naapureitaan alempi jäsenprosentti nostettiin heti otsikossa esiin. Jutussa esitetyt luvut eivät valitettavasti tarjonneet selitystä kummallekaan asialle.

Harrastuksenani seurakuntajäsenyyttä tutkineena kokosin oheisiin taulukoihin seurakuntien jäsenmäärämuutoksien ja kuntien väkilukumuutosten ennakkotietoja asian selvittämiseksi.

Seurakuntien jäsenmäärien prosentuaaliset muutokset todistavat Tuusulan seurakunnan jäsenmäärän voimakkaan (-1,8 %) alentumisen. Vauhti on yli kaksinkertainen naapureihin verrattuna.

Lehtijutusta päällimmäiseksi epäilykseksi jää, että Tuusulassa on erottu kirkosta reippaammin kuin naapureissa. Näin ei kuitenkaan ole. Päinvastoin Tuusulassa liittyneiden ja eronneiden taseen aiheuttama vähennys on 0,1 prosenttiyksikköä pienempi kuin naapureilla! Selitys on siis muualla.

Tarkasteltaessa kuntien luonnollista väestönlisäystä nähdään Tuusulan pääsevän siinä lajissa hädin tuskin plussalle. Seurakunnan jäsenmäärään tämä luku ei suoraan tule, mutta alhainen luonnollinen lisäys pitää sisällään kaksi seurakunnan jäsenmäärään vähentävästi vaikuttavaa seikkaa: syntyneiden kasteprosentti on merkittävästi alempi kuin korkeassa iässä kuolleiden jäsenprosentti.

Kuntien välisen nettomuuton rivi on Tuusulalle murheellista luettavaa. Kunnasta muutti 125 asukasta enemmän ulos kuin muutti sisään. Tässä kuntien välisessä kisassa Kerava oli ykkönen 328 ja Järvenpää kakkonen 204 asukkaan muuttovoitolla. Tuusulan seurakunta voinee laskea hiukan yli puolet kunnan muuttotappion määrästä jäsenmääränsä alenemaksi. Järvenpää ja Kerava puolestaan kuittaavat yli puolet kaupungin muuttovoiton määrästä jäsenmääriensä lisäyksiksi.

Nettomaahanmuuttajien määrässä Kerava on selkeä ykkönen. Arvioni mukaan maahanmuuton tuoma väestönlisäys ei kasvata seurakunnan jäsenmäärää.

Lehden uutisen mukaan 60 % keravalaisista, 65 % järvenpääläisistä ja 68 % tuusulalaisista kuuluu kirkkoon. Olen jo aiemmin ihmetellyt ja tutkinut Keravan ja Järvenpään seurakuntien jäsenprosenttien suurta eroa, sillä kaupungit ovat melko samanlaisia.

Jäsenprosenttien eroa selittäväksi tekijäksi olen todennut maahanmuuttajien osuuden kunnan asukkaissa. Vuoden 2018 lopun tilanteessa Keravan asukkaista 10,2 % oli muualla kuin Suomessa syntyneitä, Järvenpäässä 5.6 % ja Tuusulassa 5,2 %.

Maahanmuuttajilla oikaistu Järvenpään seurakunnan jäsenprosentti on 69,9 (ero koko väestöstä laskettuun jäsenprosenttiin +4,9 prosenttiyksikköä), Keravan 68,2 (+8,2 prosenttiyksikköä) ja Tuusulan 73,4 (+5,4 prosenttiyksikköä).

Maahanmuuttajilla oikaistut jäsenprosentit ovat täten Keski-Uudenmaan kaupunkiseurakunnissa lähellä toisiaan. Maaseutumaisemmissa kunnissa jäsenyysprosentit ovat yleensä kaupunkeja parempia, mikä selittänee Tuusulan prosentin paremmuuden.

Johtopäätökseni on, että Tuusulan seurakunnan voimakkaan jäsenmäärän alenemisen aiheutti pääosin heikko väestönlisäys ja roima tappio kuntien välisessä muuttoliikkeessä.

Keski-Uudenmaan seurakunnissa ei näytä olevan merkittäviä eroja kantasuomalaisten kirkkoon kuulumisessa.

Edellä olevan perusteella voi todeta, että Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa seurakuntien tekemä evankeliumin ilosanoman levittämistyö on ulkoisista paineista huolimatta tehty yhtä hyvin.

Jatketaan Raamatun sanomaa kunnioittaen samaan malliin!