Rakentajauuno Keravalta esitti 16.2. tällä palstalla, että Järvenpäästä, Keravasta ja Tuusulasta pitäisi muodostaa yksi kaupunki. Jatkoksi kenties vielä Pornainen ja Sipoo samaan joukkoon. Ehdotus on oivallinen, sillä kuntien välinen muuttotilasto kaudelta 2015-18 osoittaa Järvenpään saaneen muuttovoittoa lähes jokaisesta Uudenmaan kunnasta. Oheisella Järvenpään muuttovoiton Top 10-listalla vain Helsinki ja Lahti ovat Uudenmaan maakunnan ulkopuolisia kuntia. Tuon … Read more
Keski-Uusimaan uutisessa 10.2.2020 Anna-Maria Halle Carunan viestinnästä sanoo yhtiönsä noudattavan sähkömarkkinalain mukaista tasapuolisuutta verkkoyhtiön kaikkia asiakkaitaan kohtaan heidän asuinpaikastaan riippumatta. Väittämä pitää paikkaansa Caruna-konsernin yksittäisissä yhtiöissä mutta ei konsernin kaikkien asiakkaiden kesken. Kiertääkseen alussa mainittua lain vaatimaa tasapuolista asiakkaiden kohtelua Caruna-konsernin sisälle on rakennettu Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen ja Joensuun (vanha kaupunkialue) sähkönsiirrosta huolehtiva Caruna Espoo … Read more
K-U 25.1.2020 uutisoi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien jäsenmäärien muutoksista vuonna 2019. Tuusulan naapureitaan suurempi jäsenmäärän vähennys ja Keravan naapureitaan alempi jäsenprosentti nostettiin heti otsikossa esiin. Jutussa esitetyt luvut eivät valitettavasti tarjonneet selitystä kummallekaan asialle. Harrastuksenani seurakuntajäsenyyttä tutkineena kokosin oheisiin taulukoihin seurakuntien jäsenmäärämuutoksien ja kuntien väkilukumuutosten ennakkotietoja asian selvittämiseksi. Seurakuntien jäsenmäärien prosentuaaliset muutokset todistavat Tuusulan … Read more
Omakotiliiton 100 kunnan asumiskustannusvertailussa v. 2019 Järvenpää oli neljänneksi kallein. Viime vuonna Järvenpää oli hopealla, mutta nyt vertailuun uusina kuntina tulleet saaristokunnat Kemiönsaari ja Parainen veivät kärkisijat. Kärkikaksikolla vesikustannukset olivat asumisen kalleutta eniten selittävä tekijä. Järvenpäässä veden kustannukset ovat kohtuulliset, mutta kiinteistövero on 10 kalleimman kunnan joukossa selkeästi korkein. Järvenpään kiinteistöveron kalleutta selvitin tämän lehden … Read more
Keski-Uusimaan uutinen suurimmista yhteisöveron maksajista (12.11.) huolettaa järvenpääläistä veronmaksajaa ja kiinteistönomistajaa. Kaupunki velkaantuu vauhdikkaasti, ja lähestymme hetkeä, jolloin velan korot alkavat nousta eikä tässä vaiheessa tiedetä ylivauhdikkaan väestönkasvun tuottoa tai hintaa. Uutisesta näkyy, että Keravalla yhteisöveronmaksajien kärki on naapureitaan vahvempi ja leveämpi. Niinpä vuoden 2017 verotuloistaan se sai 7,4 % yhteisöverosta. Tuusulassa vastaava prosentti oli … Read more
Kotimaa 18.10. uutisoi, että paikalliset kysymykset eivät kiinnostaneet seurakuntia. Se on harmi, sillä vaaleissa nimenomaan paikalliset asiat kuuluvat kirkkovaltuuston tehtäviin, kuten Orimattilan kirkkoherra Annakaisa Rantala uutisen hännillä oivallisesti toteaa. Mielestäni vaalikoneeseen olisi voinut lisätä paikallisia kysymyksiä ja jättää ympäristökysymyksiä pois, vaikka ilmastoasiat ovatkin ajankohtaisia ja tärkeitä. Syy, miksi näin olisi pitänyt menetellä, on Kirkkohallituksen asenteellinen, … Read more
K-U 28.9. uutinen otsikoi seurakuntavaalien ehdokasmäärän romahtaneen. Tutkinpa tilastoja. Ehdokkaita oli vuoden 2014 vaaleissa 19288, nyt 16121. En pyöristäisi 16,4 prosentin vähennystä uutisessa mainittuun lähes 20 prosenttiin. Reilut 15 prosenttia olisi lähempänä oikeaa. Seurakuntien määrä vuoden 2019 alussa on 27 pienempi kuin vuoden 2015 alussa. Sen takia jaossa on 8299 luottamushenkilöpaikkaa, kun niitä neljä vuotta … Read more
Kolumnissaan 15.5. Sampsa Saralehto tarkasteli myttyyn mennyttä Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakuntien vapaaehtoista yhtymää. Tuossa valmistelussa mukana olleena harmittelen hankkeen kaatumista. Saralehto toteaa, että Tuusulalla on korkein veroprosentti ja se on kolmikon velkaantunein, Järvenpää investoi ja Keravalla on eniten rahaa kassassa. Näin onkin. On kuitenkin huomattava, että Tuusulassa on eniten maaomaisuutta, jonka todellinen arvo ei … Read more