esko.i.lappalainen@kolumbus.fi

Järvenpään muuttovirralla uusi uoma Nea Karenius kirjoittaa (K-U 8.1.2025) Järvenpään väestönkasvusta otsikolla ”Kasvu on etuoikeus”. Jatkan keskustelua, sillä väestönkasvun ja sen tuomien hedelmien etsiminen on kiinnostanut minua pitkään ja olen asiaa monista näkökulmista tutkinut. Keskustan valtuustoryhmä on pitänyt noin yhden prosentin väestönkasvua kaupungin talouden kannalta optimaalisena ja hallittavana. Järvenpään kaupunginvaltuusto 12.12.2022 asetti vuoteen 2030 ulottuvalle … Read more

Järvenpään valtuustossa puhuttiin, toisin kuin tässä lehdessä on kerrottu, muustakin kuin vanhan koulun ulkorappauksesta. Keskustan ryhmäpuheenvuorossa ilmaisin ryhmämme tyytyväisyyden siitä, että Järvenpään talousarvioesitys vuodeksi 2025 ei sisällä veronkorotuksia. Se ei kutenkaan merkitse sitä, että taloutemme pohja olisi tukevalla pohjalla. Puheenvuorossani esitin huoleni ennustetusta veropohjan kasvun heikentymisestä sekä näkemykseni siitä, että kaupungin väestönkasvulla talouttamme ei korjata. … Read more

Luotan lehmään, en kemisteihin Järvenpään kaupunginvaltuuston kokouksessa 7.10. jätettiin valtuustoaloite eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi Järvenpäässä vuoteen 2030 mennessä. Aloitteen taustavaikuttajina ovat Greenpeace, Animalia ja Luontoliitto, jotka ovat käynnistäneet aloitekampanjan kaikkiin kuntiin. Kampanjaa perustellaan ympäristö- ja terveyssyillä. Minusta näyttää siltä, että aloitteen maali on toisaalla: kotieläintuotannon lopettamisessa Suomessa. Taitaapa kampanjoijilla olla sihti hukassa, sillä ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi … Read more

Kaupunginvaltuusto 12.12.2022 Järvenpään keskustan valtuustoryhmä kiittää valtuustoa laajasta strategiaan liittyvästä keskustelusta. Vaaliohjelmassamme painotimme erityisesti kaupungin hallittua kasvua. Tämän vuoksi ryhmäämme erityisesti kiinnosti väestönkasvutavoitteen asettaminen, jonka pohtimiselle valtuustoseminaarissamme oli varattu kiitettävästi aikaa. Siksi keskityn mittareissa siihen ja siihen liittyviin talousvaikutuksiin, koska talouden hallinta on ykkösprioriteettimme. Mielestämme hallittu ja kestävä kasvu saavutetaan matalammalla kasvulla ja varautumalla myös … Read more

Radanvarressa alimmat tulot   Olen tässä lehdessä haikaillut Järvenpään maltillisen asukasmäärän kasvun perään. Keskustelu aiheesta on virinnyt myös Keravalla ja Tuusulassa.   Kasvun tiimellyksessä olen ihmetellyt Järvenpään, Keravan ja Tuusulan asukkaiden tuloveron eritahtista kehitystä. Vuonna 2012 näissä kolmessa kunnassa keskimääräinen kuntavero oli 3582 euroa/asukas. Sitten Tuusula alkoi tehdä eroa naapureihinsa. Vuonna 2020 Tuusulan kunnan kassaan … Read more

Olemme Nea Kareniuksen kanssa olleet tällä palstalla eri mieltä lasten määrän vaikutuksesta Järvenpään Tuusulaa huonompaan asukaskohtaiseen kuntaveron kehittymiseen. Karenius otaksuu (K-U 7.5.) Tuusulan lasten osuuden vähentymisen osaselitykseksi Tuusulan parempaan verotulon kehittymiseen. Myönnän sen vaikuttaneen hitusen Tuusulan eduksi. Kuten kirjoituksessani (K-U 8.5.) Kareniukselle vastasin, totesin Tuusulan lasten osuuden vähentyneen 20 vuodessa vain 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin … Read more

Nea Karenius jatkaa (K-U 7.5.) 18.4. aloittamaani pohdintaa Järvenpään Tuusulaa heikommasta kuntaveron kehityksestä viimeisen 10 vuoden aikana. Hän epäilee selityksen löytyvän lasten osuuden voimakkaasta laskusta Tuusulassa. En osta tuota selitystä, vaikkakin Tuusulassa alle 15-vuotiaiden osuus on laskenut voimakkaammin kuin Järvenpäässä ja Keravalla. 20 vuodessa lasten osuus on laskenut Tuusulassa 4,5, Järvenpäässä 3,7 ja Keravalla 2,6 … Read more

Julkaistut kuntien vuoden 2020 tilinpäätökset peittävät valtion koronatukien ansiosta alleen monen kunnan talouden karun tilanteen. Niin Järvenpäässäkin. Jokainen voi laskea mikä olisi ollut nyt näytettävä 1,1 Me ylijäämä ilman koronaan liittyviä 16 Me valtion tukia?  Tällä konstilla pelastunut kunnan tilinpäätös ei paljon mieltä lämmitä, sillä nuo kuntien saamat tuet ovat niskassamme kasvaneena valtionvelkana. Olen arvostellut … Read more

Suomenmestaruuskisoissa pronssimitalin saavuttaminen on hieno saavutus. Omakotiliiton uusimmassa asumismenojen vertailussa Järvenpään kokoluokassaan saavuttama pronssisija ei juhlimiseen innosta. Järvenpää kilpaili 25-50 000 asukkaan kuntien sarjassa. Järvenpään nenän edestä voiton vei Kajaani ja hopean Savonlinna. Kilpailun osalajeina olivat kiinteistövero, lämmitys- ja käyttösähkö sekä vesi- ja jätemaksut 120 m2 sähkölämmitteisessä talossa. Koko mitalikolmikko onnistui ylittämään 4500 euron kulut vuodessa. … Read more

Suomenmestaruuskisoissa pronssimitalin saavuttaminen on hieno saavutus. Omakotiliiton uusimmassa asumismenojen vertailussa Järvenpään kokoluokassaan saavuttama pronssisija ei juhlimiseen innosta. Järvenpää kilpaili 25-50 000 asukkaan kuntien sarjassa. Järvenpään nenän edestä voiton vei Kajaani ja hopean Savonlinna. Kilpailun osalajeina olivat kiinteistövero, lämmitys- ja käyttösähkö sekä vesi- ja jätemaksut 120 m2 sähkölämmitteisessä talossa. Koko mitalikolmikko onnistui ylittämään 4500 euron kulut vuodessa. … Read more